Joulukuu

Joulukuu, nyt jo? Aika tuntuu vierähtäneen hujauksessa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Vuosi sitten valmistuin yliopistosta ja olin ensimmäistä syksyä työelämässä. Vuosi sitten tein positiivisen raskaustestin ja aloin odottaa Miehenalkua. Myös 2013 on pitänyt sisällään paljon, mutta niistä lisää myöhemmin. Onhan meillä vielä kokonainen kuukausi tätä vuotta edessämme.

Kun nyt kerran on joulukuu, saan oikein luvan kanssa alkaa soitella pianolla joululauluja! Miehen onneksi piano on digimuotoa eli kuulokkeet saa tarpeen tullen liitettyä ja äänen eristettyä vain soittajalle. Joululaulujen kuunteleminen kuun alusta alkaen saattaisi nimittäin aiheuttaa hänessä hampaiden kiristelyä ja syviä huokauksia. Minä kuitenkin rakastan joululauluja, enkä ehdi saada niistä tarpeekseni ennen kuin joulu on jo ohi ja laulut jäävät odottamaan seuraavaa.

Tänä vuonna en ole ostanut itselleni joulukalenteria. Telkkarista tuleva YLEn joulukalenteri on kuitenkin pakko katsoa tänäkin vuonna. Sympaattinen Tonttu Toljanteri tuo hyvän mielen ja joulun päivä päivältä lähemmäs. Olen aina ollut jouluihminen ja odottanut sitä innolla. Viime vuosina jouluista on kuitenkin tullut erilaisia ja osa tunnelmasta on ikään kuin kadonnut johonkin. Joulu vain tulee ja menee, vaikka siitä aattona nauttiikin. Lapsena jouluun liittynyt mystisyys ja taika katosi iän myötä, mutta uskon joulujen taas tuovan mukanaan jotain uutta. Tänä vuonna on luvassa ensimmäinen oma perhejoulu ja ensimmäinen joulu Miehenalulle, joka tuskin siitä mitään tulee muistamaan. Onneksi on kamerat valmiina ikuistamaan Miehenalun iloiset hetket tonttupuvussa. Tuleva joulu on myös ensimmäinen omassa kodissa vietetty joulu. Vihdoin saan tehdä joulua omaan kotiin ja kutsua vanhemmat ja sisarukset sitä kanssamme viettämään.

Tärkeä (ellei tärkein) osa joulua on tietysti ruoka. Olenkin antanut itselleni hyvän syyn leipoa, koska pitäähän näitä ohjeita harjoitella, ettei jouluna jää piparit ja tortut syömättä! Olen leiponut gluteenittomasti jo muutamana jouluna, koska lähipiiristä löytyy keliakaa. Tänä vuonna aion kuitenkin onnistua leipomuksissani vielä paremmin ja osoittaa myös itselleni, että gluteenittomasti voi leipoa aivan yhtä maukkaita, ellei maukkaampiakin, leivonnaisia. Aloitin siis tortuista.

Löysin muutamiakin melko samankaltaisia joulutorttuohjeita, mutta päädyin käyttämään tätä ohjetta. Tapani mukaan en kuitenkaan noudattanut ohjeita aivan yks yhteen, joten tässä oma versioni joulutortuista.

Gluteenittomat joulutortut

250 g voita

250 g maustamatonta kermarahkaa

4,5 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 tl leivinjauhetta

1-2 tl vaniljasokeria

reilu purkillinen luumumarmeladia (yksi ei aivan riittänyt minun satsiini)

2 keltuaista voiteluun

*Sekoita huoneenlämpöisen voin ja kuivat aineet keskenään murumaiseksi seokseksi. Nopeimmin tämä onnistuu monitoimikoneella. Lisää joukkoon maitorahka, jonka joudut mahdollisesti sekoittamaan käsin. Meidän koneemme ei tässä vaiheessa jaksanut enää pyörittää taikinaa. Tein taikinan kahdessa erässä, koska taikinasta tuli melko suuri kulhoon nähden.

*Anna taikinan levätä jääkaapissa ainakin tunti ennen leivontaa. Kylmä taikina on helpompi käsitellä kuin huoneenlämpöinen. Kaulitse taikina jauhotetun leivinpaperin päällä, koska se tuppaa tarttumaan käsiin ja alustaansa tavan torttutaikinaa helpommin. Jauhojen avulla taikina on kuitenkin melko helppo työstää. Taikinaa ei kannata kaulita liian ohueksi, koska ohut taikina saattaa päästää läpi osan hillosta.

*Ota taikinasta pyöreän muotin avulla ympyröitä, joiden keskelle lisäät lusikallisen hilloa. Taisin laittaa hilloa aika runsaalla kädellä, koska purkillinen hilloa ei riittänyt. Oman maun mukaan, minusta on kiva että luumua on reilusti.

*Voitele torttupohjien reunat keltuaisella ennen kuin taitoin ne kaksinkerroin, jotta taikina pysyisi paremmin kiinni paistamisen ajan. Voitele tortut myös päältä keltuaisella, jotta niihin tulisi kaunis paistopinta.

*Paista torttuja noin 200 asteessa noin 15 min, kunnes pinta oli saanut sopivasti väriä. Kyllä maistui ja samalla tuli juotua talven ensimmäiset glögit!

PS. Joulukuun kunniaksi putsasimme Miehen kanssa keittiön puuhellan, joka on odottanut käyttöönottoa jo muutaman kuukauden. Emme olleet sitä aiemmin vielä kokeilleet (muutimme taloon noin puoli vuotta sitten), mutta nyt tarvittiin lisää lämpöä ja sitä myös saimme! Hellasta tulee varmasti hyvä ystävä ja tuki, talven tästä vielä kylmetessä.