Projekti: Lämpöä tupaan

Muutimme taloomme vasta viime kesänä, joten tämä on ensimmäinen talvi oman katon alla. Jo syksyn tullen viileä hiipi huoneisiin ja kovien pakkasten tullen olimme jo helisemässä. Olohuoneen komea takka ei ollutkaan aivan niin lämpöä tuottava, kuin mitä toivottiin. Keittiön puuhella lämmittää, mutta lähinnä sen ajan kun sinne lisää puita. Olohuoneessa ei ole tällä hetkellä ollenkaan pattereita, joten laitoimme keittiön patterin päälle. Myös alakerran makuuhuone on sähköpatterin varassa, yläkerta on puoliksi kylmillään.

Eteiseemme on asennettu ilmalämpöpumppu, jonka pitäisi tuoda hyvä lisä huoneilman lämpötilaan. Myös yläkerrasta löytyy toinen samanmoinen. Mutta ei se ollutkaan aivan niin yksinkertaista, koska pumpun vieressä on avoin rappu yläkertaan. Ja koska lämmin ilma kohoaa ylöspäin, lämmitimme alakerran sijaan myös yläkertaa, jossa emme paljoa oleskele. Yläkerran huoneet tulevat kunnolla käyttöön vasta myöhemmin.

Mikä siis avuksi? Kolmannet villasukat jalkaan ja lapaset käteen? Ei.

Saimme ylemmältä taholta vinkin, että ripustaisimme verhon rappuun eristeeksi. Ja viime viikonloppuna saimme vihdoinkin sen tehtyä. Ostimme kangaskaupasta pari metriä paksua villakangasta, joka vaikutti hintansa ja rakenteensa kannalta parhaalta mitä kaupalla oli tarjota. Kyselimme samalla verhotankoja, mutta käyttöömme sopivaa ei ollut markkinoilla. Siispä parempi pistää verstas pystyyn ja tehdä itse!

Minä olen meillä verhovastaava ja ompelin kesällä verhot olohuoneen ja keittiön ikkunoihin. Makuuhuoneesta verhot vielä puuttuvat, joten joitain projekteja on vielä kesken. Siispä hurautin edellisjouluna lahjaksi saamallani koneella kaksi saumaa ja valmista tuli! Sillä aikaa kuntosaliverstaassamme Mies teki taikojaan Miehenalun kummisedän toimiessa apumiehenä. Eipä aikaakaan kun pari pientä puupalikkaa ja harjanvarsi olivat saaneet uuden merkityksen. Pidemmittä puheitta, tässä vielä tilanne kuvitettuna.

Tanko paikoillaan, verho puuttuu.

Masterpiece no 1

Masterpiece no 2

Valmista tuli! Verho pitäisi tosin vielä lyhentää. Ja ehkä joskus tuunata värikkäämmäksi, etenkin jos se roikkuu tuossa myös tulevina talvina.

Kyllä muuten tarkenee ihan eri tavalla. Huoneilma nousi parilla asteella, rappu viileni useammalla. Ja kaikki ovat tyytyväisiä! Harmi ettemme saaneet tätä aikaan jo niillä kovimmilla pakkasilla, mutta nyt ei tarvitse pukea Miehenalullekaan enää kaksia villahaalareita ja pipoa, sisätiloissa.